Kulttuuri

Saariselällä perinteiset lappilaiset ja saamelaiset vaikutteet näkyvät yhä vahvasti kulttuurissa, vaikka matkailun myötä tapoihin on tullut piirteitä Euroopasta ja muualta Suomesta.

Kulttuuriperinnöstä pidetään kiinni ja alueelle omaleimaista kulttuuria vaalitaan. Matkailijan kannattaa ammentaa kulttuurista kokemuksia, jotka rikastavat ja värittävät matkastasi ainutlaatuisen kokemuksen muistoissasi.

Luonto ja vuodenajat ovat vaikuttaneet kulttuurin kehitykseen on vuosisatojen ja -tuhansien aikana vahvasti.

 

Ruoka & ruokakulttuuri

Kuten olettaa saattaa, Saariselän alueelle ominainen ruoka sisältää puhtaita paikallisia raaka-aineita aina lohesta, siiasta ja porosta Lapin marjamaiden hillaan ja puolukkaan sekä sieniin asti. Ruoka on ravintorikasta ja terveellistä.

Vuosien varrella lappilainen ruoka on saanut ansaitsemaansa arvostusta. Sen puolesta puhuvat nykyään niin julkkiskokit kuin matkailijatkin. Sinun onneksesi Saariselän alueella on useita ravintoloita, jotka käyttävät paikallisia raaka-aineita ja valmistavat annoksensa vanhojen perinteiden mukaisesti.

 

Maista ainakin näitä:

– Poron sisä- ja ulkofilee
– Poronkäristys
– Puolukat, hillat ja niistä tehdyt hillot
– Tenon lohi, Inarijärven siika
– Sienet, mm. herkullinen korvasieni

Kuten sanonta kuuluu, poron fileen syönti on parasta, mitä voit housut jalassa tehdä.

Jos haluat itse oppia kokkaamaan kuin lappilaiset, ota osaa Tunturihotellin kokkauskurssille. Kokkauskurssi on yhden illan mittainen ja sisältää ruoanlaittoa, yhdessäoloa ja tietysti omien kokkausten maistelua.

 

Kulta & kullan huuhdonta

Kulta ja sen huuhdonta on vaikuttanut vahvasti Saariselän alueen kulttuurin kehitykseen. Jo 1870-luvulla alueelle rynnättiin isojen kultakimpaleiden toivossa.

Tiesitkö tätä? Suomen suurin kultahippi on löydetty Saariselän alueelta. Hippu painoi huikeat 393 grammaa ja sen löysi Evert Kiviniemi vuonna 1935. Tämän kokoinen hippu on tuhansien eurojen arvoinen.

Huuhtojien mukana alueelle kehittyi aktiivisia kyliä. Kullanhuuhtojat tarvitsivat majoituksen, ruokaa ja palveluita, joita vuosikymmenien aikana kehittyi hiljalleen.

Lemmenjoen maankuululla huuhdonta-alueella toiminta aloitettiin vuonna 1945 toisen maailmansodan jälkeen. Parhaiten pääset tutustumaan jokeen jokiveneretkellä, jollaisia lähtee muun muassa Njurgalahdesta ja Kultahaminasta.

Paikalliset yritykset järjestävät myös kullanhuuhdontakursseja ja -retkiä. Sinäkin voit kokeilla huuhdontaa vaskoolilla – ehkä olet vielä onnekkaampi kuin Kiviniemen Evert!

 

Porot & poronhoito

Siinä missä kullanhuuhdonta on vaikuttanut vain paikallisesti, on poronhoito koko pohjoiselle Suomelle ominaista. Poronhoito on vuosisatojen ajan ollut erittäin merkittävä osa ihmisten arkea ja selviytymistä, ja se on yhä merkittävä elinkeino Saariselän alueella.

 

Poroista saadaan:

– Lihaa
– Taljoja, vaatteita
– Apu liikkumiseen (ahkiot, reet, sukset)
– Matkailutuottoja

Puolikesyt porot laihduntavat vapaina. Hoitotöihin sisältyvät esimerkiksi porojen erottaminen, kokoaminen, merkitseminen, lukeminen ja teurastaminen. Lisäksi poroja tulee talvisin ruokkia ja paimentaa.

Poronhoitoa säätelee Suomessa Poronhoitolaki, joka määrittelee poronhoidolle oman alueensa. Alueeseen kuuluu yhteensä 23 kokonaista kuntaa sekä lisäosia 4 muusta kunnasta. Alue on kooltaan yhteensä 122 936 neliökilometriä (n. 36 % koko Suomen maapinta-alasta).

Pääelinkeinona poronhoitoa harjoittava lähinnä saamelaiset.

 

Saamelaisuus

Saamelaisalueiksi lasketaan Suomessa  Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnassa. Suurin osa maailman saamelaisista asuu nykyisin Norjan ja Ruotsin alueilla. Suomessa saamelaisia on enää noin 6000, joista heistäkin vain 3000 puhuu saamea äidinkielenään. Lisäksi saamelaisia on muuttanut runsaasti etelään töiden ja koulutuksen perässä.

Saamelaiset ovat asuneet Suomen Lapin alueella jo vuosikausia ennen Suomen tai muiden valtioiden aikakautta.

Nykyisin saamelaisten kulttuuri-itsehallinto on määritelty Suomen perustuslaissa.

Inarin alue on Suomen vahvin saamelaisuuden keskus. Siellä järjestetään muun muassa saamelaiskäräjät. Käräjät ovat Suomessa asuvien saamelaisten korkein poliittinen elin. Saamelaiskäräjille valitaan 21 varsinaista ja 4 varajäsentä joka neljäs vuosi järjestettväsissä vaaleissa.

Lisäksi Inarissa toimivat Siida Saamelaismuseo ja Luontokeskus, saamenkielinen Sami Radio ja Saamelaiskulttuurikeskus Sajos.